Venäjää puhuu arviolta 275 miljoonaa ihmistä Venäjän
federaatiossa ja entisten neuvostotasavaltojen alueella sekä mm. Mongoliassa,
joista äidinkielenään noin 165 miljoonaa. Venäjän kielellä on
virallinen asema myös Kazakstanissa, Kirgisiassa ja Valko-Venäjällä.
Venäjä on yksi YK:n kuudesta virallisesta kielestä.
Viimeisen 200 vuoden aikana venäläisiä on muuttanut Suomeen useissa erissä ja erilaisista syistä. Suomessa on tilastokeskuksen mukaan vuoden 2009 lopussa 51 683 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity venäjä. Tilastokeskuksen mukaan inkeriläiset ja suomensukuisten kansojen edustajat muodostavat lähes puolet venäjää puhuvien ryhmästä Suomessa.
Venäjän talous on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Venäjä on
vahvistanut asemiaan Suomen yhteistyökumppanina niin kaupankäynnin
kuin muidenkin kanssakäymisen muotojen lisääntyessä.
Venäjän
kielen taitoisille ekonomeille on kysyntää myös EU-maissa.
Ostovoimaisten turistien määrän kasvun myötä venäjän
kielen käytön tarve ja mahdollisuudet ovat entisestään
lisääntyneet. Venäjän kielen taitoa tarvitaan niin kaupan,
teollisuuden, kulttuurin kuin matkailunkin piirissä.
Läheisten kontaktien vuoksi Suomessa on aina tarvittu enemmän venäjäntaitoisia
asiantuntijoita kuin muissa maissa.
Venäjä on Euroopan puhutuin kieli, eikä se ole maailman helpoin kieli, mutta monesti kuulee vaikeuksia liioiteltavan. Asennoidu avoimesti ja ole utelias! Venäjää on palkitsevaa osata. Venäläinen kirjallisuus on aivan uudella tavalla ulottuvillasi.
Venäjästä on lainautunut paljon sanoja suomenkin kieleen. Jokapäiväisessä käytössä on useita lainasanoja, muun muassa kapakka (< кабак [kabak]), siisti (< чистый) ja paikka, josta slangisana "mesta" (< место). Itämurteissa tunnetaan myös sanat vanna ja palttoo.
Katso myös: Luettelo venäjän kielestä suomen kieleen lainatuista sanoista
Venäjän kaupassa tarvitaan venäjän taitoa
Venäläiseen yritys- ja tapakulttuuriin kuuluu puheliaisuus, monisanaisuus, korukielisyys ja small talk. Suomalaisille yritys- ja virkaihmisille opetetaan nyt koulun penkillä small talkia englanniksi, kun sitä pitää soveltaa Euroopan Unionissa. Jos Euroopan Unionissa tarvitaan kevyttä keskustelutaitoa, niin Venäjällä venäjäksi sitä tarvitaan vieläkin enemmän.
Venäjällä englanniksi pääasiat tulevat hoidettua,
mutta syvempi liiketuttavuus ja pääseminen "sisälle" venäläisen
maailmaan eivät onnistu englannin kielellä. Venäläinen
toimii kuitenkin omalla tavallaan ja tekee kauppojaan ystäviensä kanssa
mieluummin kuin tuttavien kanssa.
Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa puhutaan eri kieliä.
Niitä harva osaa ja keskenään he eivät ymmärrä toisiaan.
Venäjä on kuitenkin se kieli, jolla pärjää kaikissa
näissä maista parhaiten!